torstai 1. helmikuuta 2018

Tuhukuu 2018

Kiännä-hankkeelta on kyselty kalenteria myös tälle vuodelle, joten päätimme julkaista myös tänä vuonna jokaiselle kuukaudelle kalenterisivun. Kalenteriin ei ole merkitty muita merkkipäiviä kuin sunnuntait, koska haluamme kalenterin olevan käyttökelpoinen eri maissa asuville karjalaisille ja karjalan kielestä kiinnostuneille. 

Tänä vuonna kalenterissa julkaistaan luontokuvia ja esitetään luontoon liittyvää sanastoa karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi. 

Helmikuun kalenteri on livvinkarjalankielinen. Haastamme muiden karjalan kielten puhujat mukaan: maaliskuussa voisimme julkaista "monikielisen" kalenterin!

 
Tästä linkistä pitäisi pystyä lataamaan kalenterin pdf-muodossa: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ef514Gx8zaJNoAcD8ztHeIMBB7eYOiqxap_o5Q2soUvCQw

lauantai 20. tammikuuta 2018

Nänniniekoin muuzikkukerho ja hiekkumuakormani: kääntäjät sanaston kimpussa

Käännösseminaarin toisessa tapaamisessa 19.-20.1.2018 jatkettiin laajasta kääntäjän sanastotyön teemasta, jonka käsittely aloitettiin jo ensimmäisessä seminaarissa. Valitsimme sen käännösseminaarin ”uuden kierroksen” erityisteemaksi, koska aihe on aikaisemmissa seminaareissa noussut toistuvasti esille opiskelijoiden kirjoittamissa käännöskommenteissa.

Päivi Kuusi luennoi ensiksi kääntäjän tiedonhausta, joka on yksi kääntäjän osaamisen (kompetenssin) osa-alueista. Tiedonhaku on erittäin tärkeä taito, jolla voi paikata mahdollisia ”aukkoja” muissa kääntämisen osa-alueissa. Kieltä vasta opettelevalla hyvät tiedonhakutaidot voivat toimia voimavarana: vaikka joku olisi vasta opettelemassa karjalaa, tiedonhakutaidoilla voi kääntäessä paikata kielitaidon aukkoja. Tiedonhaun taitoihin kuuluvat mm. seuraavat: tiedon tarpeen tunnistaminen, erilaisten apuvälineiden (sanakirjojen, hakukoneiden, termitietokantojen, sähköisten korpusten) käyttäminen, lähteiden kriittinen arviointi sekä hankitun tiedon arkistointi. Karjalan kielellä ei ole olemassa sellaista apuvälineiden määrää kuin suurilla kielillä (ja myös suomen kieli on tässä mielessä suuri kieli). Tässä tilanteessa on tärkeää oppia käyttämään mahdollisimman tehokkaasti sitä, mitä on saatavilla. Tiedonhakua harjoiteltiin ryhmissä valitsemalla ensin sellainen lähtöteksti, jonka aihe ei ollut ryhmäläisille tuttu, ja etsimällä sen jälkeen tietoa a) lähtötekstin (suomen- tai venäjänkielisistä) sanoista ja niiden merkityksestä sekä b) mahdollisista karjalankielisistä vastineista.

Lisätietoa kääntäjän termistyö saa esimerkiksi Inkeri Vehmas-Lehdon artikkelista vuodelta 2010 (Termit kääntäjän näkökulmasta, www.vakki.net/publications/2010/VAKKI2010_Vehmas-Lehto.pdf )




Päivi puhui myös erikoisalan sanaston kääntämisestä. Erikoisalan termit ovat sellaista sanastoa, joiden merkityksen ymmärretään vain tietyn erikoisalan sisällä (esimerkiksi lääketieteen tai lakikielen termit tai vakkapa harrastuspiirien sanasto). Karjalan kaltaisen uhanalaisen kielen tapauksessa erikoisalojen sanasto on yksi merkki kielen kehittymisen vaarantumisesta. Kieltä uhkaa sanaston kuihtumisen kierre, jos sanasto ei pysy mukana maailman kehittymisessä. Jos kielessä ei ole sanoja tietyn alan ilmiöille, tästä aiheesta ruvetaan yhä enemmän puhumaan enemmistökielellä. Kielen elvyttämisessä ja kehittämisessä tarvitaan myös erikoiskielten sanastotyötä, ja yksi väylä siinä on kääntäminen: erikoisalan tekstin kääntäminen pakottaa etsimään tietoa ja kehittämään sanastoa.


Toinen ryhmäharjoitus käsitteli ns. vastineenmuodostusta eli tilannetta, jossa karjalan kielessä ei ole olemassa valmista vastinetta lähtökielen sanalle ja jossa kääntäjän on luotava karjalankielinen uudissana. Vastineenmuodostuksessa on olemassa erilaisia vaihtoehtoja: voidaan lainata sana jostain muusta kielestä, voidaan luoda käännöslaina (kääntää suomen- tai venäjänkielinen yhdyssana sana sanalta karjalaksi), voidaan käyttää selittävää vastinetta (esim. suomen termi isyysraha voitaisiin korvata selityksellä ”avustus isälle lapsen syntymän yhteydessä”) tai karjalan kaltaisen kielen tapauksessa voidaan muodostaa uusi johdos.

Harjoituksessa piti keksiä termiehdotuksia (vastine-ehdotuksia) seuraaville suomen kielen sanoille: venäläistaustainen, aavikkotasku, alihankkija, kärkihanke, koulukiusaaminen ja vauvamuskari.Sanat on valittu Ylen uutisista, joita Natalia Giloeva kääntää viikoittain karjalaksi. Sanat, jotka suomalaisesta kuulostavat yksinkertaisilta ja selviltä, ovatkin usein vaikeita kääntää kielelle, jossa ei vastaavaa sanastoa ole.

Jokainen sana oli omalla tavallaan haasteellinen. Mihin kaikkiin ihmisryhmiin viitataan sanalla venäläistaustainen? Millainen karjalankielinen vastine kattaisi sekä Venäjältä tulleet uudet maahanmuuttajat että sellaiset venäläistaustaiset, jotka ovat syntyneet Suomessa?
Millainen lintu on aavikkotasku? Mihin linnunlajiryhmään se kuuluu? (Suomessa esiintyvien lintujen lajinimien luokittelu havainnollistaa sitä, miksi linnunnimiä käännettäessä täytyy ottaa huomioon lintujen tieteellinen luokittelu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_linnuista). Mitä tekee alihankkija? Mikä on sen ero verrattuna aliurakoitsijaan? Mikä tarkkaan ottaen on kärkihanke? Paljastaako kielestä toiseen kääntäminen poliittisen sanaston onttouden? Mitä kaikkea voi koulukiusaaminen sisältää? Karjalankielinen školaniärittämine on liian lievältä kuulostava termi (vähän sama kuin jos suomeksi puhuttaisiinkin koulukiusoittelusta), vaikka kiusaaminen on pahimmillaan vakava väkivallan muoto? Mitä tehdään vauvamuskarissa? Minkäikäisiä ovat sen osallistujat?

Ryhmät kehittivät näille sanoille monenlaisia vastineita, jotka olemme koonneet alempana olevaan taulukkoon. Vastine-ehdotuksissa oli käytetty monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Termejä oli pohdittu myös niiden venäjänkielisten vastineiden kautta, ja myös englannin kieltä oli käytetty toisinaan apuna. Karjalankielisiin vastineisiin oli etsitty apua karjalan murteiden rikkaasta aarreaitasta. Joskus oli tehty käännöslainoja suomesta tai venäjästä. Muutaman kerran ehdotettiin myös suoraa lainasanaa suomesta, venäjästä tai englannista.



Suomi
Karjala (livvinkarjala/vienankarjala, vepsä)
venäläistaustainen
alguperiä myöte ven’alaine
olla roinduperiä myöte ven’alaine
roinduperiä myöte ven’alaine
roinduperiä ven’alaine
ven’alaine fooni (ven’alasfooni)
ven’alaisperindölline
ven’alaisperäine
ven’alasbackgraundaine/ven’alasbekgraundaine
ven’alasjälgiperäine
ven’alastagaperäine
ven’alastaustaine
Ven’alpäi tulluh/muuttunuh
ven’aroinduperäine
ven’atagaperäine
venälaizjurine (vepsä)
venäläini
venäläisperäni
venäläispohjani
aavikkotasku
hiekkamuacirkka
hiekkamuavarpuni
hiekkumuakivičiučoi
hiekkumuakormani
hiekkumualindu
kallivoiičäkki
kivitasku
kivivarpuni
kuivikkokivilindu
kuivikkolindu
pal´l´asmuaiičäkki
ruopasiičäkki
alihankkija
alihankkija
aliurakoiččii
aliurakoiccija
subpodr’aččiekku
välifirmu
kärkihanke
piäprojektu
koulukiusaaminen
koulukiusuamini
koulukiusuanta
koulumuokkuamine
školakiuzuamine
školaniärittämine
skolnärituz (vepsä)
vauvamuskari
muskari
nännilapsimusiikkikerho
nänniniekoin muuzikkukerho
pikkarazien muuzikkukerho/muuzikkukluubu/muuzikkuškola
platenccamusiikkikerho
platenccamuskari
pun’uloin muuzikkukerho
yskyniekanmuuzikkuopastus


Tehtävän toisessa osassa termiehdotuksia piti vielä tarkastella hyvän termin kriteereiden avulla. Onko termi toimiva (onko se tarpeeksi lyhyt, voiko sitä taivuttaa helposti karjalan kielen taivutussääntöjen mukaan, voiko siitä muodostaa karjalankielisiä johdoksia)? Onko termi luonteva (kuulostaako sana liikaa vierasperäiseltä tai muuten vieraalta)? Onko termi läpinäkyvä (onko sen merkitys ymmärrettävä, heijastaako se tärkeimpiä käsitepiirteitä)? Onko termi erottuva (eroaako se riittävästi lähikäsitteistä, jotta se ei sekaannu niiden kanssa)?

Harjoitus herätti paljon keskustelua ja osoitti konkreettisesti sen, miten haastavaa on karjalaksi kääntävän työ. Sopivan vastineen luominen ei ole useinkaan yksinkertaista. Toisaalta tehtävä osoitti myös sen, että karjalan kielellä on paljon mahdollisuuksia uudissanojen luomiseen: uutta voidaan luoda kielen omista aineksista käyttämällä hyväksi murresanoja tai luomalla uusia yhdyssanoja ja johdoksia.


Seminaari päättyi lauantaina karjalankielisen Wikipedian esittelyyn ja Wikipedia-työpajaan, jossa vieraamme Ari Burtsoff opasti opiskelijoita viemään kotitehtävänä kirjoitetut Wikipedia-tekstien käännökset karjalankieliin Wikipedioihin. Kiännä-hanke pyrkii tällä tavoin pitämään yllä aikaisemmin aloitettua Wikipedia-työtä.



torstai 7. joulukuuta 2017

Joulu- ja uudenvuodentervehdyksiä livvinkarjalaksi

Kiännä!-hanke tarjoaa tänä vuonna muutamia sähköisiä joulu-ja uudenvuodentervehdyksiä. Kuvat korteista ovat alla, ja ne löytyvät tiedostoina myös täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/riionhei_uef_fi/EsdyMkOgh2ZAkR7pf3kD1-gB1udd0d_nTWz6oxSGrDb4jg

(Huom! jos et pääse kansioon sisälle, kannattaa kokeilla eri selainta. Ilmeisesti Crome toimii parhaiten tässä suhteessa.)









torstai 30. marraskuuta 2017

Talvikuu 2017

Kalenterivuoden päättää talvikuu, jonka kalenterikuva on Olga Gokkoevan kuvaama ja jossa on tällä kertaa karjalaisen sananparren sijasta Vladimir Brendojevin runo. Tämän myötä kiitämme kaikkia vuoden kalenterikuukausien teossa mukana olleita: valokuvaajia, sananparsien kokoajia, kääntäjää Natalia Giloevaa ja käännöstyön abuniekkua Maria Kokia. Hyvää joulun odotusta myös blogin lukijoille!


Talvikuu löytyy pdf-tiedostona täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ee1RTkieSLdJs7zrlqpuh90B-_4eKfGmwiWdzmRg7cTBtg

Huom! Jos lataamisvaiheessa vaaditaan kirjautumista, kannattaa kokeilla toista selainta. Lataamisen pitäisi onnistua ainakin Cromen kautta.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Jovensuun linnankeski - Joensuun keskustan kartta "keskikarjalaksi"

Helka Riionheimo: Karjalankielinen Joensuu

Karjalan kielen päivän kunniaksi Kiännä!-hanke julkistaa karjalankielisen Joensuun keskustan kartan. Idea kartasta syntyi pari vuotta sitten, kun Joensuussa keskusteltiin kiivaastikin aloitteesta, että kaupukiin tulisi suomenkielisten katukylttien lisäksi karjalankielisiä kylttejä. Mielikuvitusleikki karjalankielisestä Joensuusta jäi elämään mielessämme, ja taustalla on myös tieto siitä, että 1600-luvulle saakka Pohjois-Karjalan alue on ollut karjalankielistä. Tänä vuonna toteutuimme vihdoin ideamme.

Joensuun kaupunkinimien kääntämiseen ovat osallistuneet Natalia Giloeva (livvinkarjala), Olga Karlova (vienankarjala) ja Katerina Paalamo (eteläkarjala). Käännöksissä on yhdistetty aineksia kaikista kolmesta karjalan murteesta, joten kyseessä on eräänlainen käännöskokeilu. Miltä näyttää, kun emme pysyttele tietyssä murteessa vaan tuomme kaikki murteet yhteen?


Kartta on Kiännä!-hankkeen leikkimielinen tempaus karjalan kielen näkyvyyyden hyväksi. Sitä ei ole tarkoitettu vakavaksi ehdotukseksi vaan keskustelun herättäjäksi. Joensuun kaupunkia kiitämme siitä, että saimme käyttöömme Joensuun karttapohjan.

Karjalan kielen päivästä löytyy lisätietoa Karjalan Kielen Seuran sivuilta: https://www.karjal.fi/kks/karjalan-kieli/karjalan-kielen-paiva/. Sieltä voi myös ladata seuran tuottamia karjalan kielen päivän kuvamateriaaleja.



Pdf-muodossa kartan voi ladata täältä: https://tinyurl.com/yc9arzm5
Huom! Ilmeisesti linkki ei toimi kunnolla kaikilla selaimilla vaan se saattaa vaatia käyttäjän hyväksymistä. Kun minulle tulee hyväksymispyyntöjä, kuittaan ne, mutta siinä voi olla vähän viivettä. Kannattaa kokeille Crome-selaimella, joka tuntuisi toimivan parhaiten.

Karttaa saa käyttää vapaasti, mutta pyydämme mainitsemaan Kiännä!-hankkeen nimen sen yhteydessä.


Natalia Giloeva: Ollougo Jovensuus uuličču, kadu vai piha?

27. kylmykuudu Suomes pietäh Karjalan kielen päiviä. Midä vois luadie karjalan kielen hyväkse da ozuttua sinä piän? Midä kiändäzimmö karjalakse? – mostu kyzymysty olemmo duumainnuh Kiännä-projektas, kudai elavuttau da kehittäy karjalan kieldy kiändämäl.

Jo ammui on olluh paginua sit, gu hyvä olis Pohjas-Karjalan Jovensuun linnah suaja kaduloin nimet karjalakse. Sendäh piätimmögi kiändiä allukse Jovensuun linnankesken uuličat. Tämä kiännös on enäm kiännösehoitus, kiännösvariantu, kiännöseksperimentu.

Suvaičemmo kaikkii karjalan kielimuodoloi da sinounimoi: kyzely abuh da kiännös keskikielel
Kerras nouzi kyzymys: mil karjalan murdehel Jovensuun kaduloin nimet pidäs olla? Ezmäi tahtoimmo luadie eri kiännökset vienan-, livvin- da suvikarjalakse. Muga roinnus kolme kartua, jogahizel mainitul kielimuvvol oma. Ga myöhäi tahtommo olla yhtes, toinah opimmo kuitah syndyö yhteh, kui sanotah. Dai synnyimmö. Luajiimmo yhten kiännöksen, kudamas nägyy kaikkien piämurdehien sidä-tädä piirrehty.

Probliemastu oli katu-sanan kiändämizenke. Ollougo pagin uuličas, kavus vai pihas?  Tiezimmö, mih ottavuimmo. Juuri uuličču / uuličča -sanua suvaijah äijät Suomen karjalazet. Yhtelläh kadu-sana sežo sai kannatustu Facebookas pietys kyzelys. Sen ližäkse olemmo huomannuh, gu juuri kadu-variantua käytetähgi Suomes karjalazet, konzu mugavutetah suomenkielisty katu-sanua karjalakse paistes.

Sana piha sežo oli kyzelys, ga ei olluh suannuh äijiä kannatustu vikse sendäh, gu se on juurdunuh kieleh pihal ’ulkona’, pihale ’ulos’, ’taloin pihas’ -jyttyzis merkičyksis. Toinah karjalazet ollah harjavuttu realieloin mugah sanomah kaduloi libo uuličoikse, libo kaduloikse rippujen sit, eletännehgo hyö Ven’al vai Suomes. Toizielpäi juuri net Ven’an karjalazet, kuduat opitah käyttiä enämbän omua sanua laihinakse otetun sanan sijas, iänestettih piha-variantua. Kyzelyn vuoh tiijustimmo, gu vähem libo enäm suvaijah jogahistu variantua.

Vokalin jälles kadu, konsonantan jälles uuličča da muudu kiännöspiätösty
Olemmo käyttänyh kiändäjes kadu-sanua sit, konzu kavun nimen enzimäine oza oli loppenuhes vokalih. Nenga luajiimmo sendäh gu sana uuličču muitegi algahes pitkäl vokalil da sanas rodies jygieh lugiettavu, ezimerkikse Bol’ničču-uuličču ’Sairaalakatu’. Tämä jälgimäine oligi livvinkarjalazes kiännösvariantas ezmäi. Vie vaigiembi rodies vikse a-loppuhizis luajittu suvikarjalaine nimitys Bol’niččauuličča. Yhtehizeh versieh tuli variantu Bol’niččakadu. Uuličča on tulluh moizih kaduloin nimih, kus yhtyssanan enzimäine oza on n-loppuhine, ezimerkikse Sepänuuličča ’Sepänkatu’.

Livvinkarjalas uuličču-sanas on nominatiivan lopus u, ga vienan- da suvikarjalas on a-loppu. Toizielpäi a tulou sit uuličču-sanan taivuttajes, ezimerkikse uuličat. Sendäh kiännökseh tuli yhtehine variantu uuličča. Toinah liygiläzet ei äijäl suututa meijän piäle.

Karjalazet ylen suvaijah niekku-suffiksua, da meil oli mahto käyttiä sidägi kaduloin nimien kiännökses. Nenga Kalastajankatu:s rodih meijän versies Kalaniekanuuličča.

Tämä kiännösruado vie kerran ozutti sen, min myö tiezimmö jo ennepäi: karjalan kielen sanasto on bohattu. Ylen hyvä, gu kieles on sinounimua, da niidy voibi dai pidäy käyttiä kieldy elavuttajes da kehittäjes. Sežo kiändämäl.

Jovensuun keskilinnan kaduloin nimet kiännettih karjalakse: Natalia Giloeva, Olga Karlova da Katerina Paalamo.


Olga Karlova: Linnankeski, pogosta vain ryhjä?

Oli meilä kačo, hyvä rahvaš, Karjalan kielen päiväh liittyjyä kielihälinehtä. Kaikkie šitä piäkopašša on ollun kiehumašša ta kypšymäššä. Tällä kertua istomoista smietintyä vuajittih Jovenšuun linnan nimistö ta yliopiston ruokalan men’u. Niitä oli himo šuaha šuomenkieliseh maiselmah karjalakši kirjutettuna. No hoš vuuvven yhtenä päivänä, ka omalla karjalan kielellä.  Mainitun kiäntämisen ta toičči ”viäntämisen”ki myötä šyntynyt hälineh on šuanun miut tuaški ihmettelömäh karjalan kielen šuurta väkie ta mahtuo. Kuin vain meilä kielen käyttäjillä ta kehittäjillä riittäis tietuo ta neruo šitä kielen pohastvuo kaivua esih. Vot kuinpa karjalakši vois olla ’keskusta’?

Jokapäiväseššä pakinaššah karjalaini tottaše šanou näin: ’hiän eläy kešellä kylyä / linnua’, ’lapšen šeimit ollah kylän / linnan kešellä’. Tätä mallie käyttyän Jovenšuun linnankeski  kuuloštau ihan pätövältä.  Ka kun ruvennet šitä eri  kontekstiloih paššauttelomah, ni jo ne vaššukšet alkau spuutiutuo. ’Nähdään keskustassa!’ – oisko še nyt karjalakši hyvin šanottu: näkeyvymmä linnankešellä vain kuin? Kuinto korva käpristyy, ei ota vaštah. Tahikka ’keskustassa on paljon vanhoja taloja’: linnankešellä on äijän vanhua taluo?

Karjalaini perintehini kylännimistö. Löytyiskö šiitä mitä n’euvuo. No heti juohtuu mieleh, jotta rikeneh kylänpäitä, siis osia, on nimitetty sijainnin mukah: Alakylä / Alahieru, Yläkylä / Ylähieru ta šiitä vielä näijen kešellä olija Keskikylä / Keskihieru. Näijen mukah voipi kuot’ella ottua käyttöh šanoja keskikylä ta i keskilinna.

Kylän keškie, missä oli kirikkö, šanottih niisi Pogostakši. Kuavakši, Seesjärven Sellinkyläh kuulutah Rannankylä, Šuvipiä ta Pohjapiä, Präkkilä ta Pogošta ~ Pogoššankylä, viimeseššä oli kirikkö. Neuvoštoaikah kiriköt oli ollun unhol’ašša, mit hävitettih kokonah, mit muutettih klubiloiksi, ka kuiteski kylän keškie rahvaš on kučuttu tavan mukah pogostakši. Ta tämä käytäntö on šäilyn eri puolin Karjalua.

Karjalaisešša kylännimistöššä on tallešša lisäkši Ryhjä-nimi. Tälläki on šama merkityš ’kylän keskusta; perinteinen kirkonpaikka’.  Nimistöntutkimukšešša Ryhjä-nimimallie kačotah karjalaisekši. Še on levinnyn Venäjän Karjalan pohjoisoših Luatokan šeutuloilta karjalaisen muuttoliikkehen yhteyveššä (esim. omat Ryhjät ollah Vuokkiniemeššä, Jyškyjärveššä, Rugarveššä, Šuigarvešša, Jängärveššä). Keškikylyä tarkottaja Ryhjä-paikannimi pohjautuu šanah ryhjä ’talojen ja rakennusten ryhmä; keskikylä’. Hyvä vanha šana, kumpani on melkeinpä unohtun. Omakielisessä nimistössä tallešša olija šana vois ihan hyvin myöštyö kielen käyttöh. Mänetiijä, jälkipolvi šiih ni mieltynöy.


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Taričus Aura-restoranas karjalan kielen päivänny / Tarjous ravintola Aurassa karjalan kielen päivänä

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ravintola Aura osallistuu karjalan kielen päivään tarjoamalla erikoishintaan kupillisen kahvia ja karjalanpiirakan. Kiitämme yhteistyöstä!



perjantai 24. marraskuuta 2017

Karjalan kielen päivy: ebävirralline, ga yhtelläh tärgei

27. kylmykuudu 2009 silloine Suomen prezidentu Tarja Halonen allekirjutti azetuksen, kuduas karjalan kieli oli ezmästy kerdua mainittu ei-alovehellizennu vähembistökielenny Suomes. Tädä päiviä karjalankielizet tahtottas mustua, sendäh gu sil on tärgei merkičys kielen azeman parandamizekse.

Myö Kiännä-projektan puoles sežo tahtoimmo kuitahto mustua tädä päiviä da piätimmö myöstin pidiä yhtesruavos Fazer Amica -restorananke pienen tembavuksen. Aura-yliopistorestoranan stolile ezmässargen 27. kylmykuudu on kiännetty karjalan kielele sen päivän syömislistu. Tämän ližäkse ezittehes on lyhyöh kirjutettu, mi päivii on 27. kylmykuudu da mikse se on tärgei karjalankielizile.

Aurah kävyy äijy rahvastu da toivommo, gu moni heis ehtis kačahtuakseh meijän ezitteheh.

(Kirjoittanut Ilja Moshnikov)


27.11. vietetään (toistaiseksi epävirallista) karjalan kielen päivää. 27. marraskuuta 2009 silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen allekirjoitti asetuksen, jossa karjalan kieli on ensimmäisen kerran mainittu ei-alueellisena vähemmistökielenä. Suomen karjalankieliset viettävät nykyisin tuona päivänä epävirallista karjalan kielen päivää. Päivämäärä muistuttaa tärkeästä askelesta kohti karjalan kielen aseman parantamista.

Kiännä!-hanke osallistuu karjalan kielen päivään tuomalla karjalaa näkyviin yliopistolla ja sosiaalisessa mediassa. Yksi tempauksemme on kääntää Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ravintola Auran maanantain ruokalista karjalaksi. Julkistamme ruokalistan jo tänään, jotta voitte viikonlopuna aikana tutustua tarjontaan. Tervetuloa syömään esimerkiksi mustujuuripyreekeittuo tai saidakalarokkua! Ruokalistan ovat livvinkarjalaksi kääntäneet Ilja Moshnikov ja Natalia Giloeva.