torstai 7. joulukuuta 2017

Joulu- ja uudenvuodentervehdyksiä livvinkarjalaksi

Kiännä!-hanke tarjoaa tänä vuonna muutamia sähköisiä joulu-ja uudenvuodentervehdyksiä. Kuvat korteista ovat alla, ja ne löytyvät tiedostoina myös täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/riionhei_uef_fi/EsdyMkOgh2ZAkR7pf3kD1-gB1udd0d_nTWz6oxSGrDb4jg

(Huom! jos et pääse kansioon sisälle, kannattaa kokeilla eri selainta. Ilmeisesti Crome toimii parhaiten tässä suhteessa.)









torstai 30. marraskuuta 2017

Talvikuu 2017

Kalenterivuoden päättää talvikuu, jonka kalenterikuva on Olga Gokkoevan kuvaama ja jossa on tällä kertaa karjalaisen sananparren sijasta Vladimir Brendojevin runo. Tämän myötä kiitämme kaikkia vuoden kalenterikuukausien teossa mukana olleita: valokuvaajia, sananparsien kokoajia, kääntäjää Natalia Giloevaa ja käännöstyön abuniekkua Maria Kokia. Hyvää joulun odotusta myös blogin lukijoille!


Talvikuu löytyy pdf-tiedostona täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ee1RTkieSLdJs7zrlqpuh90B-_4eKfGmwiWdzmRg7cTBtg

Huom! Jos lataamisvaiheessa vaaditaan kirjautumista, kannattaa kokeilla toista selainta. Lataamisen pitäisi onnistua ainakin Cromen kautta.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Jovensuun linnankeski - Joensuun keskustan kartta "keskikarjalaksi"

Helka Riionheimo: Karjalankielinen Joensuu

Karjalan kielen päivän kunniaksi Kiännä!-hanke julkistaa karjalankielisen Joensuun keskustan kartan. Idea kartasta syntyi pari vuotta sitten, kun Joensuussa keskusteltiin kiivaastikin aloitteesta, että kaupukiin tulisi suomenkielisten katukylttien lisäksi karjalankielisiä kylttejä. Mielikuvitusleikki karjalankielisestä Joensuusta jäi elämään mielessämme, ja taustalla on myös tieto siitä, että 1600-luvulle saakka Pohjois-Karjalan alue on ollut karjalankielistä. Tänä vuonna toteutuimme vihdoin ideamme.

Joensuun kaupunkinimien kääntämiseen ovat osallistuneet Natalia Giloeva (livvinkarjala), Olga Karlova (vienankarjala) ja Katerina Paalamo (eteläkarjala). Käännöksissä on yhdistetty aineksia kaikista kolmesta karjalan murteesta, joten kyseessä on eräänlainen käännöskokeilu. Miltä näyttää, kun emme pysyttele tietyssä murteessa vaan tuomme kaikki murteet yhteen?


Kartta on Kiännä!-hankkeen leikkimielinen tempaus karjalan kielen näkyvyyyden hyväksi. Sitä ei ole tarkoitettu vakavaksi ehdotukseksi vaan keskustelun herättäjäksi. Joensuun kaupunkia kiitämme siitä, että saimme käyttöömme Joensuun karttapohjan.

Karjalan kielen päivästä löytyy lisätietoa Karjalan Kielen Seuran sivuilta: https://www.karjal.fi/kks/karjalan-kieli/karjalan-kielen-paiva/. Sieltä voi myös ladata seuran tuottamia karjalan kielen päivän kuvamateriaaleja.



Pdf-muodossa kartan voi ladata täältä: https://tinyurl.com/yc9arzm5
Huom! Ilmeisesti linkki ei toimi kunnolla kaikilla selaimilla vaan se saattaa vaatia käyttäjän hyväksymistä. Kun minulle tulee hyväksymispyyntöjä, kuittaan ne, mutta siinä voi olla vähän viivettä. Kannattaa kokeille Crome-selaimella, joka tuntuisi toimivan parhaiten.

Karttaa saa käyttää vapaasti, mutta pyydämme mainitsemaan Kiännä!-hankkeen nimen sen yhteydessä.


Natalia Giloeva: Ollougo Jovensuus uuličču, kadu vai piha?

27. kylmykuudu Suomes pietäh Karjalan kielen päiviä. Midä vois luadie karjalan kielen hyväkse da ozuttua sinä piän? Midä kiändäzimmö karjalakse? – mostu kyzymysty olemmo duumainnuh Kiännä-projektas, kudai elavuttau da kehittäy karjalan kieldy kiändämäl.

Jo ammui on olluh paginua sit, gu hyvä olis Pohjas-Karjalan Jovensuun linnah suaja kaduloin nimet karjalakse. Sendäh piätimmögi kiändiä allukse Jovensuun linnankesken uuličat. Tämä kiännös on enäm kiännösehoitus, kiännösvariantu, kiännöseksperimentu.

Suvaičemmo kaikkii karjalan kielimuodoloi da sinounimoi: kyzely abuh da kiännös keskikielel
Kerras nouzi kyzymys: mil karjalan murdehel Jovensuun kaduloin nimet pidäs olla? Ezmäi tahtoimmo luadie eri kiännökset vienan-, livvin- da suvikarjalakse. Muga roinnus kolme kartua, jogahizel mainitul kielimuvvol oma. Ga myöhäi tahtommo olla yhtes, toinah opimmo kuitah syndyö yhteh, kui sanotah. Dai synnyimmö. Luajiimmo yhten kiännöksen, kudamas nägyy kaikkien piämurdehien sidä-tädä piirrehty.

Probliemastu oli katu-sanan kiändämizenke. Ollougo pagin uuličas, kavus vai pihas?  Tiezimmö, mih ottavuimmo. Juuri uuličču / uuličča -sanua suvaijah äijät Suomen karjalazet. Yhtelläh kadu-sana sežo sai kannatustu Facebookas pietys kyzelys. Sen ližäkse olemmo huomannuh, gu juuri kadu-variantua käytetähgi Suomes karjalazet, konzu mugavutetah suomenkielisty katu-sanua karjalakse paistes.

Sana piha sežo oli kyzelys, ga ei olluh suannuh äijiä kannatustu vikse sendäh, gu se on juurdunuh kieleh pihal ’ulkona’, pihale ’ulos’, ’taloin pihas’ -jyttyzis merkičyksis. Toinah karjalazet ollah harjavuttu realieloin mugah sanomah kaduloi libo uuličoikse, libo kaduloikse rippujen sit, eletännehgo hyö Ven’al vai Suomes. Toizielpäi juuri net Ven’an karjalazet, kuduat opitah käyttiä enämbän omua sanua laihinakse otetun sanan sijas, iänestettih piha-variantua. Kyzelyn vuoh tiijustimmo, gu vähem libo enäm suvaijah jogahistu variantua.

Vokalin jälles kadu, konsonantan jälles uuličča da muudu kiännöspiätösty
Olemmo käyttänyh kiändäjes kadu-sanua sit, konzu kavun nimen enzimäine oza oli loppenuhes vokalih. Nenga luajiimmo sendäh gu sana uuličču muitegi algahes pitkäl vokalil da sanas rodies jygieh lugiettavu, ezimerkikse Bol’ničču-uuličču ’Sairaalakatu’. Tämä jälgimäine oligi livvinkarjalazes kiännösvariantas ezmäi. Vie vaigiembi rodies vikse a-loppuhizis luajittu suvikarjalaine nimitys Bol’niččauuličča. Yhtehizeh versieh tuli variantu Bol’niččakadu. Uuličča on tulluh moizih kaduloin nimih, kus yhtyssanan enzimäine oza on n-loppuhine, ezimerkikse Sepänuuličča ’Sepänkatu’.

Livvinkarjalas uuličču-sanas on nominatiivan lopus u, ga vienan- da suvikarjalas on a-loppu. Toizielpäi a tulou sit uuličču-sanan taivuttajes, ezimerkikse uuličat. Sendäh kiännökseh tuli yhtehine variantu uuličča. Toinah liygiläzet ei äijäl suututa meijän piäle.

Karjalazet ylen suvaijah niekku-suffiksua, da meil oli mahto käyttiä sidägi kaduloin nimien kiännökses. Nenga Kalastajankatu:s rodih meijän versies Kalaniekanuuličča.

Tämä kiännösruado vie kerran ozutti sen, min myö tiezimmö jo ennepäi: karjalan kielen sanasto on bohattu. Ylen hyvä, gu kieles on sinounimua, da niidy voibi dai pidäy käyttiä kieldy elavuttajes da kehittäjes. Sežo kiändämäl.

Jovensuun keskilinnan kaduloin nimet kiännettih karjalakse: Natalia Giloeva, Olga Karlova da Katerina Paalamo.


Olga Karlova: Linnankeski, pogosta vain ryhjä?

Oli meilä kačo, hyvä rahvaš, Karjalan kielen päiväh liittyjyä kielihälinehtä. Kaikkie šitä piäkopašša on ollun kiehumašša ta kypšymäššä. Tällä kertua istomoista smietintyä vuajittih Jovenšuun linnan nimistö ta yliopiston ruokalan men’u. Niitä oli himo šuaha šuomenkieliseh maiselmah karjalakši kirjutettuna. No hoš vuuvven yhtenä päivänä, ka omalla karjalan kielellä.  Mainitun kiäntämisen ta toičči ”viäntämisen”ki myötä šyntynyt hälineh on šuanun miut tuaški ihmettelömäh karjalan kielen šuurta väkie ta mahtuo. Kuin vain meilä kielen käyttäjillä ta kehittäjillä riittäis tietuo ta neruo šitä kielen pohastvuo kaivua esih. Vot kuinpa karjalakši vois olla ’keskusta’?

Jokapäiväseššä pakinaššah karjalaini tottaše šanou näin: ’hiän eläy kešellä kylyä / linnua’, ’lapšen šeimit ollah kylän / linnan kešellä’. Tätä mallie käyttyän Jovenšuun linnankeski  kuuloštau ihan pätövältä.  Ka kun ruvennet šitä eri  kontekstiloih paššauttelomah, ni jo ne vaššukšet alkau spuutiutuo. ’Nähdään keskustassa!’ – oisko še nyt karjalakši hyvin šanottu: näkeyvymmä linnankešellä vain kuin? Kuinto korva käpristyy, ei ota vaštah. Tahikka ’keskustassa on paljon vanhoja taloja’: linnankešellä on äijän vanhua taluo?

Karjalaini perintehini kylännimistö. Löytyiskö šiitä mitä n’euvuo. No heti juohtuu mieleh, jotta rikeneh kylänpäitä, siis osia, on nimitetty sijainnin mukah: Alakylä / Alahieru, Yläkylä / Ylähieru ta šiitä vielä näijen kešellä olija Keskikylä / Keskihieru. Näijen mukah voipi kuot’ella ottua käyttöh šanoja keskikylä ta i keskilinna.

Kylän keškie, missä oli kirikkö, šanottih niisi Pogostakši. Kuavakši, Seesjärven Sellinkyläh kuulutah Rannankylä, Šuvipiä ta Pohjapiä, Präkkilä ta Pogošta ~ Pogoššankylä, viimeseššä oli kirikkö. Neuvoštoaikah kiriköt oli ollun unhol’ašša, mit hävitettih kokonah, mit muutettih klubiloiksi, ka kuiteski kylän keškie rahvaš on kučuttu tavan mukah pogostakši. Ta tämä käytäntö on šäilyn eri puolin Karjalua.

Karjalaisešša kylännimistöššä on tallešša lisäkši Ryhjä-nimi. Tälläki on šama merkityš ’kylän keskusta; perinteinen kirkonpaikka’.  Nimistöntutkimukšešša Ryhjä-nimimallie kačotah karjalaisekši. Še on levinnyn Venäjän Karjalan pohjoisoših Luatokan šeutuloilta karjalaisen muuttoliikkehen yhteyveššä (esim. omat Ryhjät ollah Vuokkiniemeššä, Jyškyjärveššä, Rugarveššä, Šuigarvešša, Jängärveššä). Keškikylyä tarkottaja Ryhjä-paikannimi pohjautuu šanah ryhjä ’talojen ja rakennusten ryhmä; keskikylä’. Hyvä vanha šana, kumpani on melkeinpä unohtun. Omakielisessä nimistössä tallešša olija šana vois ihan hyvin myöštyö kielen käyttöh. Mänetiijä, jälkipolvi šiih ni mieltynöy.


sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Taričus Aura-restoranas karjalan kielen päivänny / Tarjous ravintola Aurassa karjalan kielen päivänä

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ravintola Aura osallistuu karjalan kielen päivään tarjoamalla erikoishintaan kupillisen kahvia ja karjalanpiirakan. Kiitämme yhteistyöstä!



perjantai 24. marraskuuta 2017

Karjalan kielen päivy: ebävirralline, ga yhtelläh tärgei

27. kylmykuudu 2009 silloine Suomen prezidentu Tarja Halonen allekirjutti azetuksen, kuduas karjalan kieli oli ezmästy kerdua mainittu ei-alovehellizennu vähembistökielenny Suomes. Tädä päiviä karjalankielizet tahtottas mustua, sendäh gu sil on tärgei merkičys kielen azeman parandamizekse.

Myö Kiännä-projektan puoles sežo tahtoimmo kuitahto mustua tädä päiviä da piätimmö myöstin pidiä yhtesruavos Fazer Amica -restorananke pienen tembavuksen. Aura-yliopistorestoranan stolile ezmässargen 27. kylmykuudu on kiännetty karjalan kielele sen päivän syömislistu. Tämän ližäkse ezittehes on lyhyöh kirjutettu, mi päivii on 27. kylmykuudu da mikse se on tärgei karjalankielizile.

Aurah kävyy äijy rahvastu da toivommo, gu moni heis ehtis kačahtuakseh meijän ezitteheh.

(Kirjoittanut Ilja Moshnikov)


27.11. vietetään (toistaiseksi epävirallista) karjalan kielen päivää. 27. marraskuuta 2009 silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen allekirjoitti asetuksen, jossa karjalan kieli on ensimmäisen kerran mainittu ei-alueellisena vähemmistökielenä. Suomen karjalankieliset viettävät nykyisin tuona päivänä epävirallista karjalan kielen päivää. Päivämäärä muistuttaa tärkeästä askelesta kohti karjalan kielen aseman parantamista.

Kiännä!-hanke osallistuu karjalan kielen päivään tuomalla karjalaa näkyviin yliopistolla ja sosiaalisessa mediassa. Yksi tempauksemme on kääntää Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ravintola Auran maanantain ruokalista karjalaksi. Julkistamme ruokalistan jo tänään, jotta voitte viikonlopuna aikana tutustua tarjontaan. Tervetuloa syömään esimerkiksi mustujuuripyreekeittuo tai saidakalarokkua! Ruokalistan ovat livvinkarjalaksi kääntäneet Ilja Moshnikov ja Natalia Giloeva.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Kylmykuu

Tänään alkaa vuoden 2017 kylmykuu. Kalenterin valokuvasta kiitokset L'udmila Mehedille ja käännöksestä sekä suomalaisen sananparren valinnasta Natalia Giloevalle ja Maria Kokille.

Kalenteri löytyy pdf-versiona Dropboxista:https://www.dropbox.com/s/e5q7pb6ur8ozi7k/kylmykuu2017.pdf?dl=0




lauantai 14. lokakuuta 2017

Käännösseminaarin sanastopäivä

Tänään lauantaina pidimme käännösseminaarissa ”sanastopäivän”, johon olivat tervetulleita myös ulkopuoliset kuulijat. Tähänastiset kokemuksemme ovat osoittaneet, että sanasto on karjalaksi kääntämisessä erityisen keskeisessä asemassa ja että opiskelijat omissa harjoituskäännöksissään pohtivat erityisesti sanastoon liittyviä kääntämisen vaikeuksia. Mistä voi löytää sopivan karjalankielisen vastineen? Millaisia apuvälineitä on olemassa? Millaisia sanakirjoja? Mitä on internetissä? Milloin voi tai pitää tehdä kokonaan uusi karjalankielinen sana? Miten uusia sanoja luodaan? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia päivän luennoilla.

Aluksi Natalia Giloeva kertoi omista kokemuksistaan, jotka koskevat erityisesti suomesta karjalaksi kääntämistä. Kahden läheisen sukukielen välillä liikkuminen on yksi kääntäjän erityistaito, johon liittyy myös haasteita. Uutisia kääntäessään Natalia joutuu tiukalla aikataululla etsimään karjalankielisiä vastineita suomen sanoille, ja siinä hän usein käyttää apuna karjalankielistä yhteisöä sosiaalisessa mediassa. Usein tällainen keskustelu tuottaa monia ehdotuksia: sekä vanhoja karjalankielisiä (murre)sanoja että uudismuodosteita. Niistä kääntäjän täytyy sitten tehdä valinta. Luennon aikana syntyi runsaasti keskustelua ja jopa väittelyä, joka havainnollisesti osoittaa, millaista on pienelle ja hajanaiselle kieliyhteisölle kääntäminen silloin, kun standardisoitu kieli on melko uusi. Osallistujat kertoivat, mitä sanaa käytettiin heidän kylässään tai mitä heidän isovanhempansa käyttivät. Jokaiselle oma muistoissa elävä sana on tunnetasolla se oikea sana – mutta kääntäjä voi valita vain yhden.

Natalian vetämässä työpajassa käännettiin pienryhmissä seuraava uutinen: Televisio- ja radiolähetyksissä on ollut pahoja häiriöitä viime viikonlopusta alkaen. Vallitseva korkeapaine sekoittaa asemien lähetyssignaaleja ja aiheuttaa antennitalouksissa tv-kuvan pätkimistä ja häviämistä kokonaan tai mykistää radion. Ongelmat ovat olleet pahimpia Itä- ja Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. (Yle uudizet karjalakse 29.9.2017). Käännökset tehtiin vienankarjalaksi, livvinkarjalaksi ja vepsäksi. Samalla piti pohtia, millaisia vaikeita kohtia kääntämisessä oli, ja mikä tuntui helpota. Jouduttiinko ryhmässä keskustelemaan siitä, mikä olisi sopiva käännösvariantti? Otettiinko lainasanoja ja jos niin suomesta vai venäjästä? Millaiseksi muodostui käännösteksti: oliko siinä sama määrä virkkeitä kuin alkuperäisessä ja muuttuiko sanajärjestys? Käytännössä yksi vaikeus oli suomenkielisessä lähtötekstissä, jonka kaikkia sanoja karjalankieliset eivät täysin ymmärtäneet. Tällaisia olivat esimerkiksi häiriö ja vallitseva korkeapaine. Sanavalintoja jouduttiin taas pohtimaan esimerkiksi silloin, otettaisiinko tekstiin ongelmu vai probliemu.



Venäjän Karjalassa tehdystä ja parhaillaan tehtävästä sanastotyöstä kertoi Olga Ogneva. Karjalankielisillä sanakirjoilla on yllättävän pitkä historia, sillä ensimmäinen sanakirja on tehty vuonna 1668 (katso lisää monikieliseltä ”Viestit Karjala” -Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=oJZwxn-13zg). Sen jälkeen sanakirjoja on tehty ensiksi karjalan kielen murteista ja myöhemmin normitetusta karjalasta. Lisäksi sanastotyötä on tehnyt karjalan ja vepsän kielen sanastokomissio, jonka toiminta tosin nykyisin on rahoituksen puutteen vuoksi rajallista. Uutta sanastoa laativat käytännössä monet ammattiryhmät: karjalan kielen tutkijat, toimittajat, kääntäjät ja opettajat. Mutta vaikka monia sanakirjoja ja komission termilistoja onkin olemassa, karjalalta puuttuu silti monia tarpeellisia sanakirjoja kuten synonyymisanasto, etymologinen sanakirja, oikeinkirjoitussanakirja (jollainen on tekeillä) ja verbien rektiosanakirja.
Olga myös näytti tekemänsä haastattelun, jossa Tatjana Boiko vastaa karjalan kielen sanoja ja sanakirjoja koskeviin kysymyksiin. Video on nähtävissä YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=22ok2RbhDnE&feature=youtu.be.



Päivän päätteeksi seminaarissa vieraili Päivi Pasanen Helsingin yliopistosta kertomassa kääntäjän termityöstä. Termityöllä tarkoitetaan sanastotyötä, johon kuuluu ”tietyn erikoisalan käsitteitä ja niiden nimityksiä koskevan tiedon systemaattinen kerääminen, analysointi, kuvaaminen ja esittäminen” (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:termity%C3%B6). Kääntäjä kohtaa termityön alaan kuuluvia haasteita erityisesti silloin kuin hän kääntää jonkin erityisalan tekstejä (esimerkiksi urheilutekstejä, tekniikan tekstejä, lääketieteen tekstejä tai lakitekstejä). Käännöstieteessä tehdään ero yleiskielen ja erikoiskielen välillä: yleiskieli on suunnattu kaikille lukijoille, mutta erikoiskielellä kirjoitetaan alan ammattilaisille. Sanaston kannalta yleis- ja erikoiskieli eroavat huomattavasti toisistaan. Yleiskieleen sisältyy (tavallisia) sanoja, joilla on merkitys. Erikoiskieli taas sisältää sanoja, joilla on merkitys, mutta lisäksi myös termejä, joka nimeävät jonkin käsitteen. Käsitteillä taas ei ole merkitystä samalla tavalla kuin tavallisilla sanoilla, vaan niillä on ihmisten tietoisesti laatima määritelmä. Lisäksi käsitteet muodostavat käsitejärjestelmiä, joka koostuvat esimerkiksi ylä- ja alakäsitteistä (vuodenajat: talvi, kesä, kevät, syksy) tai koostumussuhteesta (puun lehti koostuu lehtilavasta, lehtiruodosta ja lehtikannasta).






Kääntäjä ei useinkaan käännä kokonaisia käsitejärjestelmiä, vaan hän kohtaa käännettävissä teksteissä yksittäisiä termejä ja joutuu etsimään niille kohdekielestä sopivia vastineita. Tässä tiedonhaku on olennaisen tärkeä taito. Päivi kertoi, että tutkimusten mukaan jopa valtaosa kääntäjän työstä kuluu nimenomaan tiedonhakuun. Joskus kääntäjä joutuu myös luomaan uusia termejä, ja tällaiseen tilanteeseen karjalan tai vepsän kielen kääntäjät tietysti kohtaavat usein. Termiä luodessa kannattaa pitää mielessä hyvän termin ominaisuudet: se on läpinäkyvä, johdonmukainen, tarkoituksenmukainen, erottuva, lyhyt, helppo ääntää, kirjoittaa ja taivuttaa ja muutekin kielellisesti moitteeton. Hyvien termien luominen vaatii siis melko paljon tietoa siitä kielestä, johon termi luodaan.

Lähitapaamisen jälkeen seminaarin osallistujat lähtivät kotiin sulattelemaan kahden päivän antia ja tekemään ensimmäistä harjoituskäännöstä. Tammikuussa tavataan taas tämän mukavan ja aktiivisen ryhmän kanssa!