lauantai 7. huhtikuuta 2018

Kolmannen käännösseminaarin päätös

Tämänkertaisen käännösseminaarin viimeinen lähitapaaminen pidettiin 6.-7.4.2018. Jälleen on yksi kokonaisuus saatu päätökseen ja kurssitodistukset jaettu osallistujille. Kiitämme kaikkia mukana olleita!

***

Perjantaina aloitettiin Wikipedia-työpajalla, jota tuli pitämään Ilja Moshnikov. Hän alusti työpajaa puhumalla muun muassa Wikipedian merkityksestä karjalan kaltaiselle pienelle kielelle. Wikipedia on moderni kielenkäytön alue, ja avoimen tietosanakirjan luominen ja ylläpitäminen kehittää pientä kieltä, kun kirjoittaan tekstejä hyvin erilaisista aiheista. Lisäksi Wikipedia on tietosäiliö: se tallentaa nykyistä karjalaksi luotua tietoa myös tuleville sukupolville. Wikipedia on karjalaisten yhteinen urakka, jossa jokainen kirjoittaja voi tuntea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa. Jokainen tekijä osallistuu omalla pienelläkin panoksellaan suureen, yhteiseen työhön. Karjalankielisestä Wikipediasta on tullut myös tärkeä karjalankielisen tiedon lähde, ja eri murteilla kirjoitettuja tekstejä käytetään yliopistollakin karjalan kielen opetuksessa.

Toisena aiheena perjantaina oli vähemmistökielille kääntäminen käännöstieteen näkökulmasta, ja tästä aiheesta puhui tuttuun tapaan Päivi Kuusi, joka on myös julkaissut tutkimusta tästä aiheesta. Luennolla oli esillä esimerkiksi se, että karjalan kaltaiselle vähän käytetylle kielelle kääntäminen vaatii tiedonhakua tavallista vaikeammissa olosuhteissa. Kääntäjän apuvälineitä on olemassa tai saatavilla vain rajallisesti. Lisäksi pienen kielen käyttöalueet ovat rajalliset, ja kielessä on paljon sanastollisia aukkoja (etenkin ammattikielisessä terminologiassa). Lisähaasteena on myös se, että kaikki kielen normit eivät ole vakiintuneet, ja osa kielimuodoista on vielä vailla kirjallista normitettua standardia.

Mielenkiintoista oli myös pohtia, mikä on kääntämisen funktio eli tarkoitus sellaisessa tilanteessa, jossa karjalankielisen yhteisön jäsenet ovat kaksikielisiä ja osaavat karjalan lisäksi suomea tai venäjää. Tavallisesti kääntämistä tarvitaan siksi, että jokin ihmisryhmä ei osaa teoksen alkuperäistä kieltä. Karjalaksi käännettäessä tämä ei yleensä ole tarkoituksena kielirajan ylittäminen, vaan kääntämisen funktiona on kielen elvyttäminen. Tällöin kääntämällä pyritään lisäämään kielituotteiden määrää, laajentamaan kielen käyttöalueita, luomaan uutta sanastoa ja myös lisäämään kielen näkyvyyttä. Yhteisöllisten, laajojen tavoitteiden lisäksi kääntämisellä voi olla myös yksilökohtaisia päämääriä kuten luoda omille lapsille ääneen luettavaa kirjallisuutta tai kehittää omaa kielitaitoa kääntämällä.

Perjantain käännösharjoituksessa luettiin pienryhmissä ääneen omat harjoituskäännökset. Ääneen lukemisen tarkoituksena oli havainnoida uudella tavalla esimerkiksi tekstin sujuvuutta ja mahdollista lähdekielen aiheuttamaa interferenssiä. Usein vasta ääneen lukiessa huomaa oman käännöksen ongelmakohtia, jotka voi sitten korjata. Lopuksi keskusteltiin yhdessä siitä, millaisia asioihin ääneen luettaessa kiinnitettiin huomiota. Päivi Kuusen yleisohje osallistujille kuuluukin: kun luulet, että käännös on valmis, lue se vielä itsellesi ääneen.

Perjantaina saimme myös surullisia uutisia: käännösseminaariin kahtena vuonna osallistunut Tamara Ščerbakova on siirtynyt tuonilmaisiin (https://www.youtube.com/watch?v=nmVRcjIW5Po&feature=youtu.be). Tamaran ja toisen aikaisempiin seminaareihin osallistuneen opiskelijan Aleksi Ruuskasen kääntämä Peppi Pitkätossu ilmestyy kevään aikana Karjalan Sivistysseuran kustantamana. Hyviä matkua tuonilmazih!

***

Lauantaina vieraanamme oli Tatjana Baranova, joka on viime vuosina kääntänyt runsaasti lauluja karjalan kielelle. Karjalankielisillä lauluilla voi olla monta käyttötarkoitusta, ja niistä on hyötyä myös kielenoppijalle: melodian avulla sanat jäävät paremmin muistiin. Luennollaan Tatjana kertoi laulutekstien kääntämisestä, joka eroaa monella tavalla tavallisesta kääntämisestä. Kun käännös on tarkoitettu laulettavaksi tietyllä melodialla, sen täytyy noudattaa samaa runomittaa kuin alkuperäisen tekstin. Tatjana kertoi myös Kägöi-levystä, joka on tehty Karjalan kielen kodin (https://www.karjalankielenkodi.net/) hyväksi ja jossa lauluja tulkitsee Enska Jakobson. Lisäksi Tatjanan laulukäännöksiin voi tutustua Vkontaktessa: https://vk.com/pajatammo_karjalakse.

Tatjanaa kävi haastattelemassa sanomalehti Karjalaisen toimittaja, ja lauantain 7.4. lehdessäkin kerrotaan laulujen kääntämisestä.



Lisäksi lauantain ohjelmaan kuului seminaariin osallistuneiden esitelmiä, joissa he kertoivat käännöskokemuksistaan ja siitä, mitä he ovat käännösseminaarin aikana oppineet. Seminaariin osallistui tälläkin kertaa monenikäisiä ihmisiä (eläkeläisistä nuoriin karjalan kielen opiskelijoihin). Monet osallistujat työskentelevät Karjalan tasavallassa kieliammattilaisina (toimittajina, opettajina, tutkijoina). Esille tuli monella tavalla esille se, että kääntäminen on olennainen osa vähemmistökielisen median toimittajien työtä. Toimittajan kiireisessä työssä kääntämiseen ei kuitenkaan ole mahdollista syventyä samalla tavoin kuin ammattikääntäjä tekee työssään. Kiireisessä työssä ei ole myöskään välttämättä aikaa pohtia eri mahdollisuuksia uusien karjalankielisten sanojen luomisessa, vaan helposti tulee otettua käyttöön lainasanoja.

Karjalan kielen opiskelijoiden esitelmissä tuotiin esille ns. käännöskommentit, jotka ovat yksi ammattikääntäjien koulutuksen työmuoto: niissä osallistujat kuvaavat ja analysoivat omaa käännösprosessiaan. Kommentin kirjoittaminen vaatii työtä, mutta opiskelijan näkivät myös käännöskommenttityöskentelyn hyvät puolet. Kuten käännöstieteen kouluttajamme Päivi Kuusi sanoo, asiantuntijuutta on se, että kykenee analysoimaan omaa työtään kriittisesti ja pohtimaan, miten voisi kehittää omaa osaamistaan. Käännöskommentti on yksi työväline tämän harjoittelussa.



Sanastotyö eli uuden sanaston tuominen oli esillä oikeastaan kaikissa esitelmissä, ja koko tämänvuotisessa seminaarissa paino on ollut nimenomaan sanastossa. Toinen harjoitustehtävä oli kääntää Wikipedia-artikkeli itselle vieraasta aihepiiristä, ja se pakotti miettimään ja kehittämään uutta sanastoa. Näitä pohdintoja esitelmissäkin tuotiin näkyviin. Eräs osallistuja sanoi, että kun hän oli lukenut venäjänkielisen alkutekstin, se oli tuntunut ymmärrettävältä. Mutta kun hän teki käännöksen, hän käytti kuuttakymmentä sellaista sanaa, jota ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt karjalaksi.

Kurssin nuoret opiskelijat puhuivat myös siitä, että käännösseminaarista oli hyötyä kielitaidon kehittymisessä sekä teoriassa että käytännössä. He pitivät hyödyllisenä, että seminaarin aikana oli kuultu eri karjaloiden ja myös vepsän kielen vivahteista. Lisäksi he pitivät hyvänä sitä, että seminaarissa puhuttiin karjalaa, eli opetustilanteet toimivat myös käytännön kieliharjoitteluna. Seminaarin kielipolitiikka onkin ollut alusta saakka hyvin avoin: meidän tapahtumissamme on saanut puhua sitä kieltä, mitä osallistujat haluavat. On kuultu monenlaista karjalaa, suomea, venäjää ja tänä vuonna myös vepsää. Me Kiännä!-hankkeessa suvaitsemme kaikkia kieliä ja murteista – sekä sanan suomalaisessa että karjalaisessa merkityksessä!



Seminaarin päätöskeskustelussa puhuttiin siitä, mitä kaikkea pitäisi tulevaisuudessa kääntää karjalaksi. Yksi vastaus on, että kaikkea ja kaikenlaista – karjalaksi on vieläkin olemassa niin vähän tekstejä. Nykyaikaisten tekstien kääntäminen pakottaisi luomaan uutta sanastoa. Nuorille kaivataan omaa luettavaa, nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuutta. Klassikkokirjallisuuden ohelle toivotaan kevyempää luettavaa kuten dekkareita, rakkausromaaneja tai naistenlehtiä. Karjalan oppikirjoja voisi tehdä kääntämällä suomen kielen oppikirjoja. Lakitekstejä haluttaisiin karjalaksi, esimerkiksi Karjalan Tasavallan perustuslaista voisi olla olemassa käännös. Nuoremmat osallistujat ottivat esiin myös sosiaalisen median: karjalankielisiä käyttöliittymiä kaivataan erilaisiin some-kanaviin. Perinteisen kirjallisuuden lisäksi puhuttiin myös muista käännöskohteista: elokuvista ja niiden ruututeksteistä, tietokonepeleistä, lautapeleistä, nuorison suosimasta musiikista (kuten vaikkapa metallimusiikista). Yliopistoväki toivoisi, että karjalaksi olisi mahdollista julkaista tieteellisiä artikkeleita siinä missä suomeksikin. Ylipäätään haluttiin korostaa, että kaikkea on mahdollista kääntää karjalaksi ja että karjalaksi kääntäminen tekee näkyväksi karjalan kielen elinvoiman.

Lisäksi ideoitiin sitä, miten Kiännä!-hanke voisi tulevaisuudessa toimia. Vuosi 2018 on hankkeen rahoituksen päättymisvuosi, mutta edellisiltä vuosilta on jäämässä sen verran varoja, että erilaista toimintaa voidaan jatkaa vielä ainakin vuonna 2019. Tulossa on vielä neljäs käännösseminaari. Sen lisäksi ehdotettiin, että voitaisiin järjestää Wikipedian jatkotyöpaja niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan karjalankielisen Wikipedian parissa. Monta kertaa päivän aikana esitettiin toive verkkosanakirjasta, jonne voisi päivittää kaikki karjalan uudissanat ja joka olisi kaikkien ulottuvilla. Tämä on iso tavoite, jossa täytyy toimia yhteistyössä karjalan kieltä elvyttävien tahojen kesken. Kiännä-hankkeen opetusmateriaaleja toivottiin avoimeen verkkoon, ja tätä ryhdymme hankkeessa pohtimaan.

Lauantain merkkitapaus oli myös se, että Ylen karjalankieliset uutiset ovat siirtyneet Radio 1 –kanavalle ja ovat tästä lähtien kuultavissa (entistä pidemmässä muodossa) kaikkialla Suomessa. Natalia Giloevan kääntämissä ja lukemissa uutisissa oli maininta myös käännösseminaarista: https://areena.yle.fi/1-4400363.

Tätä kirjoittaessani opiskelijat ovat syventyneet kurssipalautteeseen, jota kokoamme jokaisen seminaarin päätteeksi. Karjalan käännösseminaarit ovat olleet meille järjestäjille suuri urakka, joka on vaatinut paljon suunnittelutyötä mutta myös valmiutta muuttaa suunnitelmia ”lennosta” seminaaripäivien aikana ja ottaa käyttöön kurssien aikana syntyneitä ideoita. Vastaavasta vähemmistökielelle suunnatusta kääntäjänkoulutuksesta ei ole olemassa tietoa, joten kaikki on täytynyt suunnitella alusta saakka (toki hyödyntäen suomalaisen ammattikääntämisen koulutuksen menetelmiä). Tänä vuonna olemme myös soveltaneet aikaisemmista seminaareista saamaamme palautetta ja muun muassa ottaneet sanastotyön entistä näkyvämmäksi osaksi kurssia.

Seminaaripäivät ovat pitkiä ja intensiivisiä sekä opiskelijoille että opettajille. Me lopetamme tänään hyvillä mielin tämän kolmannen seminaarimme: olemme oppineet itsekin paljon ja saaneet uudenlaisia näkökulmia karjalan kieleen, elvyttämiseen ja kääntämiseen liittyviin asioihin. Kiitämme kaikkia osallistujia - passibo ylen suuri! Monien kanssa varmasti tapaamme ensi syksynä, ja samalla toivomme mukaan uusia osallistujia!


lauantai 31. maaliskuuta 2018

Sulakuu 2018

Huomenna vaihtuu kuukausi ja livvinkarjalaksi alkaa sulakuu. Sulakuun kuvan on ottanut Raija Kokkola ja sanan valinnut Natalia Giloeva. Kalenteri voi ladata pdf-muodossa täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ed397DtdrcNLlNRbcKI1wFsBJ5G31Qr7i09WWJGySzVWwQ


keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Kevätkuu 2018

Vaikka ei juuri nyt paukkupakkasissa uskoisi, livvinkarjalankielisestä kalenterista kääntyy esiin kevätkuu! Kuukauden luonnonilmiöksi olemme valinneet sanan aurinko. Kalenteri pdf-muodossa täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ebig0311RehGtUNQwHuRBwYB0A8d3N6ryLyNTOhLt4m1IA?e=cpaNEP


torstai 1. helmikuuta 2018

Tuhukuu 2018

Kiännä-hankkeelta on kyselty kalenteria myös tälle vuodelle, joten päätimme julkaista myös tänä vuonna jokaiselle kuukaudelle kalenterisivun. Kalenteriin ei ole merkitty muita merkkipäiviä kuin sunnuntait, koska haluamme kalenterin olevan käyttökelpoinen eri maissa asuville karjalaisille ja karjalan kielestä kiinnostuneille. 

Tänä vuonna kalenterissa julkaistaan luontokuvia ja esitetään luontoon liittyvää sanastoa karjalaksi, suomeksi ja venäjäksi. 

Helmikuun kalenteri on livvinkarjalankielinen. Haastamme muiden karjalan kielten puhujat mukaan: maaliskuussa voisimme julkaista "monikielisen" kalenterin!

 
Tästä linkistä pitäisi pystyä lataamaan kalenterin pdf-muodossa: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ef514Gx8zaJNoAcD8ztHeIMBB7eYOiqxap_o5Q2soUvCQw

lauantai 20. tammikuuta 2018

Nänniniekoin muuzikkukerho ja hiekkumuakormani: kääntäjät sanaston kimpussa

Käännösseminaarin toisessa tapaamisessa 19.-20.1.2018 jatkettiin laajasta kääntäjän sanastotyön teemasta, jonka käsittely aloitettiin jo ensimmäisessä seminaarissa. Valitsimme sen käännösseminaarin ”uuden kierroksen” erityisteemaksi, koska aihe on aikaisemmissa seminaareissa noussut toistuvasti esille opiskelijoiden kirjoittamissa käännöskommenteissa.

Päivi Kuusi luennoi ensiksi kääntäjän tiedonhausta, joka on yksi kääntäjän osaamisen (kompetenssin) osa-alueista. Tiedonhaku on erittäin tärkeä taito, jolla voi paikata mahdollisia ”aukkoja” muissa kääntämisen osa-alueissa. Kieltä vasta opettelevalla hyvät tiedonhakutaidot voivat toimia voimavarana: vaikka joku olisi vasta opettelemassa karjalaa, tiedonhakutaidoilla voi kääntäessä paikata kielitaidon aukkoja. Tiedonhaun taitoihin kuuluvat mm. seuraavat: tiedon tarpeen tunnistaminen, erilaisten apuvälineiden (sanakirjojen, hakukoneiden, termitietokantojen, sähköisten korpusten) käyttäminen, lähteiden kriittinen arviointi sekä hankitun tiedon arkistointi. Karjalan kielellä ei ole olemassa sellaista apuvälineiden määrää kuin suurilla kielillä (ja myös suomen kieli on tässä mielessä suuri kieli). Tässä tilanteessa on tärkeää oppia käyttämään mahdollisimman tehokkaasti sitä, mitä on saatavilla. Tiedonhakua harjoiteltiin ryhmissä valitsemalla ensin sellainen lähtöteksti, jonka aihe ei ollut ryhmäläisille tuttu, ja etsimällä sen jälkeen tietoa a) lähtötekstin (suomen- tai venäjänkielisistä) sanoista ja niiden merkityksestä sekä b) mahdollisista karjalankielisistä vastineista.

Lisätietoa kääntäjän termistyö saa esimerkiksi Inkeri Vehmas-Lehdon artikkelista vuodelta 2010 (Termit kääntäjän näkökulmasta, www.vakki.net/publications/2010/VAKKI2010_Vehmas-Lehto.pdf )




Päivi puhui myös erikoisalan sanaston kääntämisestä. Erikoisalan termit ovat sellaista sanastoa, joiden merkityksen ymmärretään vain tietyn erikoisalan sisällä (esimerkiksi lääketieteen tai lakikielen termit tai vakkapa harrastuspiirien sanasto). Karjalan kaltaisen uhanalaisen kielen tapauksessa erikoisalojen sanasto on yksi merkki kielen kehittymisen vaarantumisesta. Kieltä uhkaa sanaston kuihtumisen kierre, jos sanasto ei pysy mukana maailman kehittymisessä. Jos kielessä ei ole sanoja tietyn alan ilmiöille, tästä aiheesta ruvetaan yhä enemmän puhumaan enemmistökielellä. Kielen elvyttämisessä ja kehittämisessä tarvitaan myös erikoiskielten sanastotyötä, ja yksi väylä siinä on kääntäminen: erikoisalan tekstin kääntäminen pakottaa etsimään tietoa ja kehittämään sanastoa.


Toinen ryhmäharjoitus käsitteli ns. vastineenmuodostusta eli tilannetta, jossa karjalan kielessä ei ole olemassa valmista vastinetta lähtökielen sanalle ja jossa kääntäjän on luotava karjalankielinen uudissana. Vastineenmuodostuksessa on olemassa erilaisia vaihtoehtoja: voidaan lainata sana jostain muusta kielestä, voidaan luoda käännöslaina (kääntää suomen- tai venäjänkielinen yhdyssana sana sanalta karjalaksi), voidaan käyttää selittävää vastinetta (esim. suomen termi isyysraha voitaisiin korvata selityksellä ”avustus isälle lapsen syntymän yhteydessä”) tai karjalan kaltaisen kielen tapauksessa voidaan muodostaa uusi johdos.

Harjoituksessa piti keksiä termiehdotuksia (vastine-ehdotuksia) seuraaville suomen kielen sanoille: venäläistaustainen, aavikkotasku, alihankkija, kärkihanke, koulukiusaaminen ja vauvamuskari.Sanat on valittu Ylen uutisista, joita Natalia Giloeva kääntää viikoittain karjalaksi. Sanat, jotka suomalaisesta kuulostavat yksinkertaisilta ja selviltä, ovatkin usein vaikeita kääntää kielelle, jossa ei vastaavaa sanastoa ole.

Jokainen sana oli omalla tavallaan haasteellinen. Mihin kaikkiin ihmisryhmiin viitataan sanalla venäläistaustainen? Millainen karjalankielinen vastine kattaisi sekä Venäjältä tulleet uudet maahanmuuttajat että sellaiset venäläistaustaiset, jotka ovat syntyneet Suomessa?
Millainen lintu on aavikkotasku? Mihin linnunlajiryhmään se kuuluu? (Suomessa esiintyvien lintujen lajinimien luokittelu havainnollistaa sitä, miksi linnunnimiä käännettäessä täytyy ottaa huomioon lintujen tieteellinen luokittelu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_linnuista). Mitä tekee alihankkija? Mikä on sen ero verrattuna aliurakoitsijaan? Mikä tarkkaan ottaen on kärkihanke? Paljastaako kielestä toiseen kääntäminen poliittisen sanaston onttouden? Mitä kaikkea voi koulukiusaaminen sisältää? Karjalankielinen školaniärittämine on liian lievältä kuulostava termi (vähän sama kuin jos suomeksi puhuttaisiinkin koulukiusoittelusta), vaikka kiusaaminen on pahimmillaan vakava väkivallan muoto? Mitä tehdään vauvamuskarissa? Minkäikäisiä ovat sen osallistujat?

Ryhmät kehittivät näille sanoille monenlaisia vastineita, jotka olemme koonneet alempana olevaan taulukkoon. Vastine-ehdotuksissa oli käytetty monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Termejä oli pohdittu myös niiden venäjänkielisten vastineiden kautta, ja myös englannin kieltä oli käytetty toisinaan apuna. Karjalankielisiin vastineisiin oli etsitty apua karjalan murteiden rikkaasta aarreaitasta. Joskus oli tehty käännöslainoja suomesta tai venäjästä. Muutaman kerran ehdotettiin myös suoraa lainasanaa suomesta, venäjästä tai englannista.



Suomi
Karjala (livvinkarjala/vienankarjala, vepsä)
venäläistaustainen
alguperiä myöte ven’alaine
olla roinduperiä myöte ven’alaine
roinduperiä myöte ven’alaine
roinduperiä ven’alaine
ven’alaine fooni (ven’alasfooni)
ven’alaisperindölline
ven’alaisperäine
ven’alasbackgraundaine/ven’alasbekgraundaine
ven’alasjälgiperäine
ven’alastagaperäine
ven’alastaustaine
Ven’alpäi tulluh/muuttunuh
ven’aroinduperäine
ven’atagaperäine
venälaizjurine (vepsä)
venäläini
venäläisperäni
venäläispohjani
aavikkotasku
hiekkamuacirkka
hiekkamuavarpuni
hiekkumuakivičiučoi
hiekkumuakormani
hiekkumualindu
kallivoiičäkki
kivitasku
kivivarpuni
kuivikkokivilindu
kuivikkolindu
pal´l´asmuaiičäkki
ruopasiičäkki
alihankkija
alihankkija
aliurakoiččii
aliurakoiccija
subpodr’aččiekku
välifirmu
kärkihanke
piäprojektu
koulukiusaaminen
koulukiusuamini
koulukiusuanta
koulumuokkuamine
školakiuzuamine
školaniärittämine
skolnärituz (vepsä)
vauvamuskari
muskari
nännilapsimusiikkikerho
nänniniekoin muuzikkukerho
pikkarazien muuzikkukerho/muuzikkukluubu/muuzikkuškola
platenccamusiikkikerho
platenccamuskari
pun’uloin muuzikkukerho
yskyniekanmuuzikkuopastus


Tehtävän toisessa osassa termiehdotuksia piti vielä tarkastella hyvän termin kriteereiden avulla. Onko termi toimiva (onko se tarpeeksi lyhyt, voiko sitä taivuttaa helposti karjalan kielen taivutussääntöjen mukaan, voiko siitä muodostaa karjalankielisiä johdoksia)? Onko termi luonteva (kuulostaako sana liikaa vierasperäiseltä tai muuten vieraalta)? Onko termi läpinäkyvä (onko sen merkitys ymmärrettävä, heijastaako se tärkeimpiä käsitepiirteitä)? Onko termi erottuva (eroaako se riittävästi lähikäsitteistä, jotta se ei sekaannu niiden kanssa)?

Harjoitus herätti paljon keskustelua ja osoitti konkreettisesti sen, miten haastavaa on karjalaksi kääntävän työ. Sopivan vastineen luominen ei ole useinkaan yksinkertaista. Toisaalta tehtävä osoitti myös sen, että karjalan kielellä on paljon mahdollisuuksia uudissanojen luomiseen: uutta voidaan luoda kielen omista aineksista käyttämällä hyväksi murresanoja tai luomalla uusia yhdyssanoja ja johdoksia.


Seminaari päättyi lauantaina karjalankielisen Wikipedian esittelyyn ja Wikipedia-työpajaan, jossa vieraamme Ari Burtsoff opasti opiskelijoita viemään kotitehtävänä kirjoitetut Wikipedia-tekstien käännökset karjalankieliin Wikipedioihin. Kiännä-hanke pyrkii tällä tavoin pitämään yllä aikaisemmin aloitettua Wikipedia-työtä.



torstai 7. joulukuuta 2017

Joulu- ja uudenvuodentervehdyksiä livvinkarjalaksi

Kiännä!-hanke tarjoaa tänä vuonna muutamia sähköisiä joulu-ja uudenvuodentervehdyksiä. Kuvat korteista ovat alla, ja ne löytyvät tiedostoina myös täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/riionhei_uef_fi/EsdyMkOgh2ZAkR7pf3kD1-gB1udd0d_nTWz6oxSGrDb4jg

(Huom! jos et pääse kansioon sisälle, kannattaa kokeilla eri selainta. Ilmeisesti Crome toimii parhaiten tässä suhteessa.)









torstai 30. marraskuuta 2017

Talvikuu 2017

Kalenterivuoden päättää talvikuu, jonka kalenterikuva on Olga Gokkoevan kuvaama ja jossa on tällä kertaa karjalaisen sananparren sijasta Vladimir Brendojevin runo. Tämän myötä kiitämme kaikkia vuoden kalenterikuukausien teossa mukana olleita: valokuvaajia, sananparsien kokoajia, kääntäjää Natalia Giloevaa ja käännöstyön abuniekkua Maria Kokia. Hyvää joulun odotusta myös blogin lukijoille!


Talvikuu löytyy pdf-tiedostona täältä: https://studentuef-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/riionhei_uef_fi/Ee1RTkieSLdJs7zrlqpuh90B-_4eKfGmwiWdzmRg7cTBtg

Huom! Jos lataamisvaiheessa vaaditaan kirjautumista, kannattaa kokeilla toista selainta. Lataamisen pitäisi onnistua ainakin Cromen kautta.