tiistai 25. huhtikuuta 2017

Pertii ruokin, mattii panen – Ellendännöygo suomelaine karjalastu paginua putilleh?

Karjala da suomi ollah lähäzet sugukielet. Kielis on äijy yhtehisty sanastuo, mi avvuttau karjalastu da suomelastu toine toizen kielen ellendämizes. Konzu karjalaine sanou, gu kezä on tulluh, suomelaine ellendäy sen oigieh: kesä on tullut da se on hyvä dielo. Ga ainosgo roih muga? Täs yksi lyhyččäine vuoropagin, kudamas ei probliemattah mennyh:

Karjalaine inehmine: Ostin tänäpäi ruskien pluat’an. Kačahtai, ongo se minulleni parahite?
Suomelaine inehmine: Onpas kuin sinulle tehty! Mutta eihän tuo ole mikään ruskea, vaan punainen.
Karjalaine inehmine: En nimittustu punastu tiijä, ruskei se on: minun armas väri.
Suomelaine inehmine: Onkohan sinun näkö ihan kunnossa?

Kummua sanot, ga mollembat naizet ollah oigiet, vaigu karjalakse ruskei ongi punainen. Moizii sanazii vois sanuo hairiehvedäjikse libo riskusanoikse. Toiči risku on ylen korgeigi. Konzu karjalaine mužikku sanou toizele, gu hänen akal himoittau äijäl kalua, se ei merkiče nimidä mostu, mi ezmäzikse tulou piäh äijile suomelazile. Akku tahtos syvvä kalua = kalaa, äijäl tahtos – nimidä muudu täs ei tahtota sanuo.




Erähät moizet sanazet yhtes kieles tarkoitetah ezinehty, ga toizes ristikanzua libo yhtes kieles net ollah adverbilöinny, ga toizes merkitäh miesty. Juuri nenga menöy karjalan rengi da suomen renki -sanoinke sego karjalan äijän da suomen äijä -sanazienke. Toiči net vastvutah yhtes samazes virkehesgi, ezimerkikse karjalaine virkeh Äijät astutah rengilöinke meččäh kiändyy suomekse kui Monet menevät ämpärien kanssa metsään.

Erähät moizet hairiehvedäjät sanazet äijälgi kielastetah kuulijua tietys kontekstas käytetynny. Muga virkeh Kai dengat mendih muijale tarkoittau vai, gu Kaikki rahat meni muualle. Konzu ylbei muamo löyhkäy, gu kai minun lapset ollah linnas, häi tahtou sanuo vai, gu kaikki hänen lapsensa asuvat kaupungissa.
Eriže pidäy mainita matin panendas da pertin ruokindas. Kerran karjalan luvendol oli tekstu karjalazien uskomuksih näh, kuduas sanottih vagavah, gu ei sua panna mattii mečäs. Yksi opastui kyzyi: Suannougo linnas? Parembi on joga kohtas olla matin panemattah, sendäh gu se merkiččöy kiroiluu. Ga pertin ruokindu on ylen hyvä dielo da kai pertit pidäy ruokkie hyvin. Suomekse tämä jälgimäine virkeh kiändyy kui kaikki huoneet pitää siivota hyvin.



Nygöi, konzu karjalan kieli muga ruttoh kehittyy da sil on ezimerkikse Wikipedii da Yle uudizet karjalakse, on tulluh aigu luadie Karjala-suomi-hairiehvedäjien sanoin sanakniigaine, kudai avvuttas suomelazii ellendämäh karjalan kieldy putilleh. Mostu sanakniigua ollah parahite luadimas Natalia Giloeva, Santtu Karhu da Timoi Munne.


Kuvazet täh kirjutukseh luadi L’uba Šilina. Passibo hänelleh niilöis!


Tuhukuul 2017 karjala-suomi-hairiehvedäjih sanoih näh oli luajittu Yle kirjutus http://yle.fi/uutiset/3-9505870, kuduan karjalankieline versii löydyy täs: http://yle.fi/uutiset/3-9509131

Ei kommentteja

Lähetä kommentti