Työryhmä


Kiännä!-työryhmä


Ari Burtsoff on karjala-aktivisti, joka on työskennellyt mm. Karjalan Kielen Seurassa. Hän on Tverin Karjalaisten Ystävät ry:n varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen useassa muussa karjalaisyhdistyksessä, ja hänellä on monipuoliset kontaktit karjalan kielen elvyttäjiin. Hankkeessa Burtsoff toimii vuoden 2015 alussa määräaikaisena karjalankielisen Wikipediatyön koordinaattorina ja myöhemmin yhteyshenkilönä, ohjausryhmän jäsenenä, suomenkarjalaisten yhteisön tuntijana ja karjalankielisen Wikipedian asiantuntijana.

Natalia Giloeva tekee parhaillaan Itä-Suomen yliopistoon väitöskirjaa Raja-Karjalan murteista. Hän on valmistunut karjalan ja suomen opettajaksi ja tulkiksi Petroskoin valtionyliopistossa 1996 ja suorittanut samassa yliopistossa filologian kandidaatin tutkinnon 2004. Livvinkarjala on Giloevan toinen äidinkieli, ja hän on paitsi opiskellut ja tutkinut karjalan kieltä myös opettanut livvinkarjalaa sekä Venäjällä että Suomessa, toiminut monissa karjalan kieleen liittyvissä asiantuntijatehtävissä sekä kirjoittanut karjalan kielen oppikirjoja. Hankkeessa Giloeva työskentelee osa-aikaisena projektikoordinaattorina, karjalan kielen asiantuntijana, venäjänkarjalaisten yhteisön tuntijana, käännösseminaarien opettajana ja kääntäjänä.

Riikka Iso-Ahola tekee Itä-Suomen yliopiston Kontu-hankkeessa* väitöskirjaa, joka käsittelee kaunokirjallisuuden kääntämistä karjalan kielelle ja kääntämistoiminnan yhteyksiä kielen elvyttämiseen. Kiännä!-hankkeessa hyödynnetään ja sovelletaan sitä tietoa, jota hänen tutkimuksensa tuottaa. Lisäksi hän on mukana käännösseminaarien suunnittelussa ja kääntämisen opetuksessa.

Ilia Moshnikov valmistui suomen kielen maisteriksi Itä-Suomen ylipistossa vuonna 2014 (sivuaineenaan karjalan kieli ja kulttuuri), ja hänellä on aikaisemmin vuodelta 2010 filologin, kielenkääntäjän ja opettajan tutkinto karjalan, suomen ja venäjän kielestä ja kirjallisuudesta Petroskoin valtionyliopistosta. Livvinkarjala on hänen toinen äidinkielensä. Moshnikov on toiminut pitkäaikaisena tutkimusavustajana Itä-Suomen yliopiston FINKA-tutkimusprojektissa (Suomen Akatemia). Hän on myös työskennellyt laajasti karjalan kielen parissa mm. Oma Mua -lehden freelancer-toimittajana ja näyttelijänä karjalankielisessä Čičiliušku-nukketeatterissa. Hankkeessa Moshnikov toimii apurahatutkijana (vuoden ajan), livvinkarjalan ja venäjänkarjalaisten yhteisön asiantuntijana sekä opettajana käännösseminaareissa. Tutkimuskohteena on karjalan kääntäminen muussa kuin kaunokirjallisuudessa, esimerkiksi monikielisissä sosiaalisen median keskusteluryhmissä.

Päivi Kuusi on Kontu-hankkeen* post doc -tutkija (1.8.2015 alkaen, työstä vapaana Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen ja kääntämisen yliopistolehtorin tehtävästä). Kuusi väitteli 2011 Tampereen yliopistossa käännöstieteen (venäjä) alalta. Ennen Itä-Suomen yliopistoon siirtymistään Kuusi on opettanut Tampereen yliopistossa venäjän kääntämistä ja tulkkausta ja englannin kääntämistä. Kuusen tutkimusintresseihin kuuluvat mm. kaunokirjallisuuden kääntäminen, uudelleenkääntäminen, kääntämisen universaalit ja narratologisen analyysin soveltaminen käännöstieteelliseen tutkimukseen. Kiännä-hankkeessa hän toimii käännösseminaarien vastuuopettajana ja käännöstieteen asiantuntijana.

Helka Riionheimo on Itä-Suomen yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori ja Kiännä!-hankkeen vastuullinen johtaja. Riionheimo on kontaktilingvisti, joka on erityisesti perehtynyt inkerinsuomen ja viron kontakteihin sekä viime aikoina Raja-Karjalan kielikontakteihin. Hän on myös toiminut karjalan kielen oppiaineen suunnittelijana Itä-Suomen yliopistossa ja tutkijana suomen ja karjalan kielen kontakteja tutkivassa FINKA-projektissa (Suomen Akatemia).

 

Ohjausryhmän jäsenet


Olga Karlova on suorittanut Petroskoin yliopistossa filologian kandidaatin tutkinnon (tutkimuskohteena Karjalan paikannimistö) ja tekee parhaillaan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Hän on äidinkieltään vienankarjalainen ja on monta vuotta opettanut vienankarjalaa sekä Petroskoin yliopistossa että Itä-Suomen yliopistossa. Hankkeessa hän toimii erityisesti vienankarjalan asiantuntijana.

Sanna-Riikka Knuuttila tekee Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa karjalan kielen elvyttämisprosessista Venäjän Karjalassa. Tutkimustyönsä ansiosta hänellä runsaasti kokemusta kenttätyöskentelystä Karjalan tasavallassa. Lisäksi hän on opettanut livvinkarjalaa sekä Itä-Suomen yliopistossa että vapaan sivistystyön kentällä, julkaissut monikielisiä suomi–karjala–venäjä-sanakirjoja ja osallistunut erilaisten karjalaistapahtumien organisointiin. 

Vesa Koivisto on suomen kielen ja itämerensuomalaisten kielten tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti, joka hoitaa Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin professuuria lukuvuoden 2014-2015. Hän toimii hankkeen ohjausryhmässä karjalan ja suomen kielten asiantuntijana.

Leena Kolehmainen on Itä-Suomen yliopiston saksan kielen ja kulttuurin apulaisprofessori, ja hän toimii Riikka Iso-Aholan väitöstutkimuksen sivuohjaajana. Hankkeessa hän on yksi käännöstieteen asiantuntijoista. Lisäksi hän johtaa Emil Aaltosen Säätiön rahoittamaa Kontu-hanketta*, joka on Kiännä!-hankeen läheinen yhteistyökumppani. Kontun tutkijat yhdistelevät käännöstieteen, kielikontaktitutkimuksen ja vähemmistökielten elvyttämisen tutkimuksen näkökulmia.

Kaisa Koskinen työskentelee Itä-Suomen yliopistossa käännöstieteen professorina ja toimii hankkeessa käännöstieteen asiantuntijana. Tutkimuksessaan hän on viime aikoina perehtynyt mm. ammattikääntämisen ja maalllikkokääntämisen risteyskohtiin. Koskinen on tunnettu useista koulutuksen kehittämishankkeista, ja hän on pitänyt myös lukuisia käytännön käännöskursseja sekä asiatekstien että kaunokirjallisuuden alalta. Siten hän vahvistaa ohjausryhmän käännöspedagogista osaamista.



* Kontu eli ”Kielikontaktien tutkimattomat kontekstit: kääntäminen ja tulkkaus” (johtaja Leena Kolehmainen) on Emil Aaltosen säätiön rahoittama tutkimusprojekti (2015–2018), jossa yhdistellään käännöstieteen, kielikontaktitutkimuksen ja vähemmistökielten elvyttämisen tutkimuksen näkökulmia. Hanke lähestyy kääntämistä ja tulkkausta kielikontakteina kahdesta erilaisesta mutta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. 1) Tarkasteltavana on yhtäältä vähemmistökielelle kääntämisen merkitys yhteisöllisellä tasolla. Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi, miten kaunokirjallisuuden kääntämistä järjestetään ja toteutetaan uhanalaisen karjalan kielen elvytyksessä Venäjällä ja Suomessa. 2) Toisessa lähestymisnäkökulmassa korostuu ei-ammatillinen kääntäminen ja tulkkaus. Hankkeessa analysoidaan, miten kääntäminen, tulkkaus, koodinvaihto ja referoitu puhe limittyvät vähemmistökielten puhujien omissa yksilötason kielellisissä valinnoissa ja käytänteissä. Tutkittavana on mm. monikielistä espanja–baski- ja viro–suomi-vuorovaikutusta. Kontun kotisivut: https://kontublog.wordpress.com/.